Onko ihminen tietoturvan heikoin lenkki vai organisaation vahvin puolustus?
- Vesa Takkinen
- 15 tuntia sitten
- 3 min käytetty lukemiseen
Yksi kiireessä klikattu linkki, avattu sähköpostiliite tai puhelimessa uskottu huijaus voi riittää kaatamaan suurenkin organisaation suojaukset. Tässä piilee tietoturvan suurin riski: inhimillinen tekijä on arvaamaton ja usein altis sosiaaliselle manipuloinnille, mutta samalla juuri tässä piilee myös suuri mahdollisuus. Oikein valmennettu ja valveutunut henkilöstö ei ole heikoin lenkki, vaan yrityksen vahvin ja nopein puolustuslinja, joka pystyy tunnistamaan poikkeavuudet siellä, missä tekniset ratkaisut saattavat epäonnistua.
Tietoturva ei ole IT:n vastuulla vaan koko organisaation yhteinen asia
Kun puhutaan nykyaikaisesta tietoturvasta, huomio kiinnittyy usein teknologiaan kuten palomuureihin, päätelaitteiden suojaukseen ja tunnistautumismenetelmiin. Nämä ovat kiistatta välttämättömiä peruspilareita, mutta todellisuudessa suurin osa tietoturvapoikkeamista ei johdu teknologian pettämisestä, vaan siitä, että ihminen tekee virheen. Nykypäivän verkkorikolliset tietävät ihmisen olevan usein heikoin lenkki ja muuttavat sen mukaan strategiaansa. He eivät enää ensisijaisesti yritä suoraan murtaa järjestelmiä, vaan pyrkivät manipuloimaan ihmisiä toimimaan puolestaan.
Tietoturva nähdään usein vain IT-osaston teknisenä suoritteena, mutta tästä ajattelutavasta on kuitenkin aika siirtyä pois, sillä hyvä tietoturva on osa modernia ammattitaitoa ja organisaation yhteistä kulttuuria. Hyvä tietoturva ei kuitenkaan synny maalailemalla kauhuskenaarioita tai pakottamalla kerran vuodessa tietoturvakoulutukseen. Pelko johtaa usein virheiden peittelyyn, mikä on tietoturvan kannalta tuhoisaa. Sen sijaan kestävä tietoturvakulttuuri rakentuu ymmärrykselle ja avoimuudelle sekä jatkuvalle oppimiselle.
Tehokas tietoturvatyö vaatii jatkuvuutta ja toistoa arjessa. Arki on kiireistä ja uhkat muuttuvat jatkuvasti, minkä vuoksi turvallinen toiminta vaatii toistuvaa harjoittelua. Käytännössä tämä tarkoittaa usein ajankohtaisia esimerkkejä, muistutuksia oikeissa paikoissa ja ennen kaikkea mahdollisuutta oppia virheistä ilman syyllistämistä. Kun kynnys ilmoittaa epäilyttävästä havainnosta on matala, pienet ongelmat eivät kasva suuriksi kriiseiksi.
Tietoturvakulttuuri näkyy parhaiten pienissä arkisissa teoissa, kun pitää tehdä nopeita päätöksiä ilman selkeää ohjetta. On myös erityisen tärkeää, että yrityksen johto näyttää esimerkkiä noudattamalla samoja sääntöjä ja ohjeita kuin muut.
Jatkuva oppiminen tekee tietoturvasta arjen rutiinin
Perinteinen malli, jossa koko henkilöstö osallistuu kerran tai pari vuodessa järjestettävään tietoturvakoulutukseen, ei enää vastaa nykyisen uhkaympäristön tarpeisiin. Uhat kehittyvät jatkuvasti ja arki on kiireistä, joten tieto unohtuu nopeasti, jos siihen ei palata säännöllisesti. Siksi suosittelemme, että yritykset ja organisaatiot siirtyisivät jatkuvan oppimisen malliin, jossa tietoturvaosaamista kehitetään pienissä, helposti omaksuttavissa osissa osana normaalia työarkea.
Käytännössä tämä tarkoittaa lyhyitä, videomuotoisia koulutuksia, joita henkilöstö voi suorittaa oman aikataulunsa mukaan. Muutaman minuutin mittaiset sisällöt on helppo sovittaa työpäivän lomaan, eikä kouluttautumiseen tarvitse varata erillistä kokonaista päivää kalenterista. Kun oppiminen on jatkuvaa ja kevyttä, tieto pysyy paremmin mielessä ja muuttuu vähitellen luontevaksi toimintatavaksi.
Jatkuva mikro-oppiminen mahdollistaa myös koulutusten kohdentamisen roolin mukaan. Taloushallinto saa tukea laskuhuijausten tunnistamiseen, esihenkilöt oppivat tunnistamaan identiteetin väärinkäyttöön liittyviä tilanteita ja koko henkilöstö vahvistaa perustaitojaan esimerkiksi tietojenkalastelun tunnistamisessa. Kun sisältö liittyy suoraan omaan työhön, se koetaan merkitykselliseksi ja vaikuttaa aidosti arjen päätöksiin.
Toistuvuus on tässä mallissa keskeistä. Säännölliset, pienet muistutukset pitävät tietoturvan jatkuvasti mielessä ilman, että se tuntuu raskaalta tai päälle liimatulta. Samalla organisaatio rakentaa vähitellen kulttuuria, jossa turvallinen toiminta ei ole erillinen suoritus, vaan luonnollinen osa jokapäiväistä tekemistä.
Datan avulla mutu-tuntumasta todelliseen valmiuteen
Moni organisaatio elää siinä uskossa, että heidän henkilöstön tietoturvavalveutuneisuus on hyvällä tasolla. Monesti näin voi ollakin, mutta todellisuudessa tietoturvan valmius ja vahvuus punnitaan vasta hyökkäyksen sattuessa. Tietoturvan tasoa on mitattava, jotta sitä voidaan oletuksien sijaan johtaa ja parantaa faktaan pohjautuen.
Käytännöllinen ja helppo tapa arvioida organisaation todellista valveutuneisuutta on testata sitä realistisilla, simuloiduilla huijausharjoituksilla. Nämä testit antavat konkreettista dataa siitä, kuinka moni reagoi esimerkiksi tietojenkalasteluviesteihin ja kuinka moni raportoi niistä eteenpäin.
Tulokset eivät ole tarkoitettu työntekijöiden nolaamiseen tai syyllistämiseen, vaan ne auttavat kohdistamaan kehitystoimet sinne, missä riski on suuri ja löytyy parannettavaa. Samalla henkilöstö oppii tunnistamaan mihin asioihin sähköpostiviesteissä tulee kiinnittää huomiota tunnistaakseen huijauksen. Tavoitteena on jatkuva toiminnan parantaminen ja se, että työntekijät osaavat pysähtyä ja kyseenalaistaa epäilyttävän tilanteen ennen vahingon sattumista.
Haluatteko tehdä ihmisistä tietoturvan vahvimman puolustuslinjan?
Tietoturva ei synny vain yksittäisistä teknisistä ratkaisuista, vaan myös ihmisten arjen valinnoista, osaamisesta ja oikea-aikaisesta reagoinnista. Kun henkilöstöä tuetaan jatkuvalla oppimisella, kohdennetulla koulutuksella ja turvallista toimintaa vahvistavalla kulttuurilla, riskit pienenevät ja tietoturvapoikkeamat havaitaan ennen kuin ne aiheuttavat vahinkoa.
Autamme yritystänne rakentamaan tätä kokonaisuutta käytännössä: yhdistämme simuloidut huijaustestit, jatkuvan mikro-oppimisen ja asiantuntijatuen, jotta tietoturva kehittyy mitattavasti ja henkilöstöstä muodostuu organisaationne vahvin puolustuslinja.
Tutustu lisää palveluumme alla olevasta linkistä ja ota yhteyttä!
