IT-ulkoistusopas: näin löydätte yrityksellenne sopivan IT-kumppanin

IT-ulkoistus tulee yleensä ajankohtaiseksi, kun nykyinen toimintamalli ei enää palvele yritystä riittävän hyvin. Tukipyyntöjen käsittely voi kestää liian kauan, vastuut saattavat olla epäselviä tai IT-ympäristö kasvanut ilman suunnitelmallista hallintaa. Oman henkilöstön aika tai osaaminen ei ehkä enää riitä kaikkeen tarvittavaan. Nykyinen kumppani saattaa myös hoitaa perustason IT-tuen kiitettävästi, mutta IT:n kehittäminen jäänyt paitsioon.

IT-ulkoistuksessa ei osteta ainoastaan tukipalvelua, vaan kumppanin toimintatavat vaikuttavat työntekijöiden arkeen, tietoturvaan, IT-kustannuksiin ja siihen, kuinka hyvin IT tukee liiketoiminnan kehittämistä.

Mitkä ovat nykytilanteen ongelmat ja ulkoistuksen tavoitteet?

IT-ulkoistus alkaa yrityksenne nykytilanteen rehellisestä tarkastelusta. Teidän ei tarvitse tuntea kaikkia teknisiä yksityiskohtia, mutta pitäisi pystyä kuvaamaan, mitkä asiat toimivat, missä on ongelmia ja mitä odotatte tulevalta yhteistyöltä.

Jos lähtökohtananne on vain tavoite ulkoistaa IT, tarjoajien on vaikea rakentaa keskenään vertailukelpoisia ehdotuksia. Yksi tarjoaja voi sisällyttää tarjoukseensa työasemien hallinnan ja tietoturvan, toinen ainoastaan käyttäjätuen. Molemmat voivat puhua IT-kokonaispalvelusta, vaikka palveluiden sisältö on käytännössä hyvin erilainen.

Kuvatkaa nykyiset ongelmanne mahdollisimman konkreettisesti. Esimerkiksi ”IT-tuki toimii huonosti” on tulkinnanvarainen ilmaus. Tarkempi kuvaus voisi olla, etteivät työntekijänne tiedä, mistä apua pyydetään, tukipyyntöjen etenemisestä ei saada tietoa tai kriittisten ongelmien ratkaiseminen kestää liian pitkään.

Myös tavoitteet kannattaa muotoilla käytännön tasolla. Haluatteko yhden selkeän tukikanavan, nopeamman reagoinnin häiriöihin, ennakoitavammat kustannukset tai paremman tietoturvan? Voisiko laitteiden ja käyttäjätunnusten hallintaa automatisoida? Odotatteko kumppanin nostavan kehityskohteita oma-aloitteisesti esiin, vai haluatteko johtaa IT:n kehittämistä itse?

Mitä tarkemmin tunnistatte tavoitteet, sitä helpompi teidän on myöhemmin arvioida, vastaavatko tarjoajien ehdotukset yrityksenne todellisiin tarpeisiin.

Kevyt IT-ympäristön kartoitus ja ulkoistettavat palvelut

Seuraavaksi tarvitsette riittävän kuvan yrityksenne nykyisestä IT-ympäristöstä. Kartoitukseen kannattaa sisällyttää ainakin käyttäjien ja toimipisteiden määrä, käytössä olevat päätelaitteet, keskeiset pilvi- ja liiketoimintajärjestelmät sekä IT-infra (palvelimet, verkkolaitteet). Dokumentaation ei tarvitse olla täydellistä ja teknisiä yksityiskohtia ei yleensä tarvita, mutta olennaiset lähtötiedot auttavat tarjoajia arvioimaan palvelun laajuutta ja kustannuksia.

Tässä on hyvä päättää myös ulkoistuksen tavoiteltu laajuus. Haluatteko ulkoistaa käyttäjätuen, työasemien hallinnan, palvelimet, pilvipalvelut, tietoturvan, lisenssit ja laitehankinnat yhdelle kumppanille? Vai jätättekö osan tehtävistä omalle henkilöstöllenne tai muille toimittajille?

Kun olette kuvanneet tarpeenne, ongelmanne ja tavoitteenne, teillä on hyvä pohja tarjouspyynnölle, jolla kaikki ehdokkaat saavat yrityksestänne ja tarpeistanne riittävän samanlaiset lähtötiedot.

Miten löytää yrityksenne kokoon ja tilanteeseen sopivat kumppaniehdokkaat?

Mahdollisia IT-kumppaneita voitte etsiä omista verkostoistanne, muiden yritysten suosituksista ja palveluntarjoajien verkkosivuilta. Kiinnittäkää huomiota siihen, millaisia yrityksiä potentiaalinen uusi IT-kummpani palvelee ja kuinka hyvin sen toimintamalli sopii yrityksenne kokoon, ympäristöön ja tavoitteisiin.

Hyvin suuret IT-palveluntarjoajat eivät välttämättä ole paras vaihtoehto pienemmille yritykselle. Pienen palveluntarjoajan kapasiteetti voi puolestaan jäädä hieman suuremmalle ja kasvavalle yritykselle rajalliseksi. Koko ei silti yksin ratkaise sopivuutta. Olennaisempaa on, miten palvelu on organisoitu ja pystyykö tarjoaja tukemaan yritystänne myös poikkeustilanteissa.

Alustavassa arvioinnissa kannattaa perehtyä tarjoajan palveluvalikoimaan, taloustietoihin, asiakasreferensseihin, ja esimerkiksi some-kanaviin. Tarkastelkaa myös sitä, miten tarjoaja kuvaa omaa palvelumalliaan. Verkkosivut ja julkisista lähteistä saatavat tiedot eivät vielä kerro kaikkea, mutta niiden perusteella voitte muodostaa listan IT-palveluntarjoajista, joiden kanssa keskustelu kannattaa aloittaa.

Yleensä ensimmäisessä vaiheessa hyvin merkitsevää on minkälainen yleisfiilis yrityksestä tulee ja kannattaako yritys lisätä potentiaalisten kumppanien listalle.

Kuvatkaa yrityksenne tarpeet selkeästi ensimmäisessä yhteydenotossa

Ensimmäisessä yhteydenotossa kannattaa kuvata yrityksenne nykytilanne, käyttäjien ja toimipisteiden määrä, tärkeimmät järjestelmät, palvelutarve sekä ongelmat, jotka haluatte ratkaista. Kertokaa myös tavoittelemanne aikataulu ja se, oletteko ulkoistamassa IT:tä ensimmäistä kertaa vai vaihtamassa nykyistä kumppanianne.

Jos yrityksellänne on erityisiä vaatimuksia esimerkiksi palveluajoille, tietoturvalle, kansainväliselle tuelle tai toimialanne sääntelylle, tuokaa ne esiin jo tässä vaiheessa. Näin tarjoaja pystyy arvioimaan, kykeneekö se vastaamaan yrityksenne tarpeisiin.

Osaava potentiaalinen uusi IT-kumppani ei yleensä siirry suoraan hinnan antamiseen, vaan tarkentaa ensin ympäristöänne ja tavoitteitanne. Keskustelussa voidaan käydä läpi esimerkiksi käyttäjätuen toimintamalli, Microsoft 365 -ympäristö, laitteiden hallinta, verkkoympäristö, varmistukset, tietoturva ja nykyiset sopimukset.

Tarkentavat ja joskus haastavatkin kysymykset ovat usein hyvä merkki. Ne kertovat usein siitä, että tarjoaja pyrkii ymmärtämään yrityksenne tilanteen eikä tarjoamaan samaa valmista pakettia jokaiselle.

Varmistakaa tarjousten vertailukelpoisuus

Tarjouksia on vaikea vertailla, jos palveluiden sisällöt ja rajaukset on kuvattu eri tavoin. Yksi tarjoaja voi sisällyttää kuukausihintaan lähes kaiken jatkuvan työn, kun taas toinen laskuttaa suuren osan tehtävistä erikseen.

Tarjouksesta pitäisi selvitä riittävän yksiselitteisesti, mitä palveluun kuuluu ja mitä siihen ei kuulu. Tarkistakaa ainakin käyttäjätuen, työasemien hallinnan, lisenssien hallinnan, laiteasennusten, käyttäjien aloitusten ja lopetusten, tietoturvan valvonnan, varmistusten, raportoinnin sekä säännöllisten palvelupalaverien sisältö.

Pelkkä palvelun nimi ei riitä. Esimerkiksi ”työasemien hallinta” voi tarkoittaa eri tarjoajilla hyvin erilaista kokonaisuutta. Yhdellä se voi sisältää laitteiden keskitetyn hallinnan, päivitykset, tietoturva-asetukset ja sovellusten jakelun. Toisella se voi tarkoittaa lähinnä käyttäjälle tarvittaessa annettavaa etätukea.

Kootkaa tarjoukset yhteiseen vertailupohjaan. Silloin voitte arvioida jokaisen ehdokkaan palvelusisältöä, rajauksia, vastuita, kustannuksia ja palvelutasoja samoilla perusteilla.

Mitä IT-palvelu yrityksellenne todella maksaa?

Hinnan vertailussa kannattaa tarkastella kuukausihinnan sijaan arvioitua kokonaiskustannusta. Edulliselta näyttävä kuukausihinta voi kasvaa nopeasti, jos sen päälle tulee paljon vaikeasti ennakoitavia tuntitöitä. Korkeampi kuukausihinta voi puolestaan olla perusteltu, jos palvelun sisältö on laajempi ja kustannukset ovat näin ollen paremmin ennakoitavissa.

Arvioikaa hinnoittelun läpinäkyvyyttä käytännön esimerkkien avulla. Mitä uuden työntekijän aloittaminen maksaa tai uuden työaseman käyttöönotto maksaa? Milloin työ kuuluu kuukausipalveluun ja milloin se käsitellään erikseen laskutettavana työnä tai muutospyyntönä? Selvittäkää myös, miten iltaisin ja viikonloppuisin tehtävä työ hinnoitellaan. Veloitetaanko matkakuluja, palvelun avaamismaksuja tai muita erillisiä kustannuksia?

Jos tarjous sisältää määräaikaisen alennuksen, tarkistakaa palvelun hinta alennuskauden jälkeen. Sopimuksesta pitäisi myös selvitä, millä perusteella tarjoaja voi myöhemmin muuttaa hintojaan.

Hyvä hinnoittelu ei välttämättä ole halvin, mutta sen pitäisi olla ymmärrettävä. Teidän pitäisi pystyä arvioimaan etukäteen, mistä maksatte ja millaisissa tilanteissa kustannuksia syntyy lisää.

Referenssejä ja näyttöä IT-ulkoistuskumppanin palvelun laadusta

Pyytäkää tarjoajalta referenssejä yrityksistä, jotka ovat kooltaan, toimialaltaan tai IT-ympäristöltään mahdollisimman lähellä omaa yritystänne. Pelkkä asiakkaan logo verkkosivulla ei vielä kerro yhteistyön sisällöstä tai laajuudesta.

Selvittäkää, millaisia palveluita kyseiselle yritykselle tuotetaan, kuinka pitkään yhteistyö on jatkunut ja millainen muutos yhteistyöllä on saatu aikaan. Jos mahdollista, keskustelkaa referenssiasiakkaan kanssa käyttöönotosta, palvelun arjesta ja siitä, miten tarjoaja toimii ongelmatilanteissa.

Palvelun laadusta kannattaa pyytää konkreettista näyttöä. Se voi tarkoittaa mitattua asiakastyytyväisyyttä, tukipyyntöjen vaste- ja ratkaisuajoista muodostettua raportointia tai kuvausta siitä, miten tarjoaja seuraa ja kehittää palveluaan.

Yksittäinen keskiarvo ei kuitenkaan kerro kaikkea. Nopea ensimmäinen vastaus auttaa vain rajallisesti, jos ongelman ratkaiseminen kestää päiviä eikä työntekijänne saa tietoa asian etenemisestä. Selvittäkää mittareiden lisäksi, miten tarjoaja reagoi poikkeamiin ja mitä tapahtuu, jos sovittu palvelutaso ei toteudu.

Haetteko tukipalvelua vai kehittävää IT-kumppania?

Keskusteluissa selviää yleensä, millaisena tarjoaja näkee oman roolinsa. Odottaako se, että ilmoitatte ongelmista ja tilaatte jokaisen muutoksen erikseen? Vai seuraako tarjoaja ympäristöänne, tunnistaa riskejä ja tekee perusteltuja kehitysehdotuksia?

Perinteinen tukipalvelu voi olla toimiva valinta, jos IT-ympäristönne on vakaa ja pystytte itse johtamaan IT:n kehittämistä. Jos yrityksellänne ei ole omaa IT-johtamista tai riittävää teknistä osaamista, pelkkä reaktiivinen tukipalvelu voi jättää olennaisia kehitystarpeita tunnistamatta.

Kehittävältä IT-kumppanilta voitte odottaa esimerkiksi säännöllisiä palvelutapaamisia, ympäristönne tilanteen raportointia, tietoturvan kehitysehdotuksia ja suunnitelmaa seuraavista parannuksista. Kehittämisen pitää silti olla hallittua. Jokaisella ehdotuksella pitäisi olla ymmärrettävä perustelu, vaikutusarvio ja kustannus.

Pyytäkää tarjoajaa kuvaamaan, miten se johtaisi yrityksenne asiakkuutta ensimmäisen vuoden aikana. Vastauksesta näette usein nopeasti, rajoittuuko toiminta tukipyyntöjen käsittelyyn vai kuuluuko palveluun myös suunnitelmallinen kehittäminen.

Arvioikaa palvelut myös yrityksenne tulevien tarpeiden kannalta

Ette välttämättä tarvitse tällä hetkellä vaativampaa tietoturvavalvontaa, pilvi-infrastruktuurin kehittämistä, automaatiota, data- ja analytiikkapalveluita tai laajaa projektiosaamista. Tarve voi kuitenkin syntyä myöhemmin yrityksenne kasvaessa tai toimintanne muuttuessa.

Tarkastelkaa tarjoajan palveluvalikoimaa myös tulevien vuosien näkökulmasta. Pystyykö kumppani tukemaan yrityksenne kasvua, uusia toimipisteitä, yritysjärjestelyjä tai kansainvälistymistä? Löytyykö siltä osaamista esimerkiksi Microsoft 365 -ympäristön, pilvipalveluiden, tietoturvan, automaation ja tekoälyn kehittämiseen?

Laaja palveluvalikoima ei itsessään tee tarjoajasta sopivaa kumppania. Selvittäkää, löytyykö tarvittava osaaminen tarjoajan omasta organisaatiosta vai tuotetaanko osa palveluista alihankintana.

Alihankinta ei välttämättä ole ongelma, kunhan toimintamalli on läpinäkyvä. Teidän tulisi tietää, kuka yrityksenne ympäristöä hallinnoi, kuka vastaa palvelun laadusta ja miten tietojanne käsitellään.

Arvioikaa IT-kumppanin oma tietoturva huolellisesti

IT-kumppanillanne on pääkäyttäjä- tai ylläpitäjätasoisia oikeuksia yrityksenne ympäristöön. Kumppanin hallintaoikeuksia voi ajatella eräänlaisena yleisavaimena yrityksenne IT-ympäristöön. Jos verkkorikollinen pääsee IT-palveluntarjoajan hallintajärjestelmiin tai ylläpitotunnuksiin, vaikutus voi ulottua suoraan yrityksenne toimintaan. Siksi kumppanin omaa tietoturvaa kannattaa arvioida vähintään yhtä tarkasti kuin teille tarjottuja tietoturvapalveluita.

Selvittäkää, miten tarjoaja hallitsee henkilöstönsä ylläpito-oikeuksia, miten pääsyoikeudet rajataan ja kuinka niiden käyttöä valvotaan. Onko vahva monivaiheinen tunnistautuminen käytössä kaikissa kriittisissä järjestelmissä? Ovatko ylläpitotunnukset erillisiä tavallisista käyttäjätunnuksista? Poistetaanko tarpeettomat oikeudet viipymättä, ja jääkö ylläpitotoimista riittävät lokitiedot?

Kysykää myös haavoittuvuuksien hallinnasta, henkilöstön tietoturvakoulutuksesta ja varautumisesta tietoturvapoikkeamiin. Selvittäkää, miten ja missä ajassa yrityksellenne ilmoitetaan mahdollisesta häiriöstä tai tietomurrosta. Tarjoajan pitäisi pystyä kuvaamaan selkeästi myös se, miten poikkeamia tutkitaan, miten niiden vaikutuksia rajataan ja miten toiminta palautetaan normaaliksi.

Tietoturvasertifikaatit voivat tarjota ulkopuolista näyttöä siitä, että tarjoajan toimintatapoja arvioidaan järjestelmällisesti. Esimerkiksi ISO/IEC 27001 -sertifiointi kertoo, että organisaatiolla on auditoitu tietoturvallisuuden hallintajärjestelmä. Jos tarjoajalla ei ole ISO/IEC 27001 -sertifikaattia, se ei automaattisesti tarkoita, että tietoturva olisi puutteellisella tasolla. Pyytäkää tarjoajaa kuitenkin kuvaamaan, millä muulla tavalla sen tietoturvaa johdetaan, dokumentoidaan, auditoidaan ja kehitetään. Olennaista on, etteivät toimintatavat perustu vain yksittäisten asiantuntijoiden osaamiseen, vaan ne ovat järjestelmällisiä, dokumentoituja ja valvottuja.

Mitä huomioida sopimisneuvottelussa?

Sopimusneuvotteluissa palvelun sisältö ja vastuut pitää kirjata riittävän tarkasti. Sopimuksesta tulisi selvitä, mitä palveluun kuuluu, milloin palvelua tuotetaan, miten tukipyynnöt luokitellaan sekä millaisia vaste- ja tavoiteratkaisuaikoja eri kiireellisyysluokille sovelletaan.

Vasteaika tarkoittaa yleensä sitä, kuinka nopeasti tukipyyntönne otetaan käsittelyyn. Se ei tarkoita samaa kuin ongelman ratkaisemiseen kuluva aika. Tämän eron pitäisi näkyä sekä sopimuksessa että palvelun raportoinnissa.

Arvioikaa myös, vastaavatko palveluajat yrityksenne todellista toimintaa. Jos henkilöstönne työskentelee useassa maassa tai palveluidenne on oltava käytettävissä viikonloppuisin, tavallinen arkipäivien toimistoaikainen tuki ei välttämättä riitä.

Vastuunjako kannattaa kuvata tehtäväkohtaisesti. Kuka hyväksyy käyttäjätunnukset ja käyttöoikeudet? Kuka vastaa laitteiden hankinnasta, varmistusten testaamisesta, tietoturvahäiriöiden käsittelystä ja liiketoimintasovellusten toimittajien koordinoinnista?

Jos vastuu jakautuu usealle osapuolelle selkeä vastuumatriisi olisi hyvä tehdä viimeistään käyttöönotto- ja onboarding-vaiheessa. Se vähentää epäselvyyksiä sekä normaalissa arjessa että häiriötilanteissa.

Palvelusopimuksessa on hyvä käsitellä palvelusisällön lisäksi tietosuoja, salassapito, alihankkijat, tietojen sijainti, auditointimahdollisuudet, raportointi, hinnanmuutokset sekä sopimuksen kesto ja irtisanominen.

Kiinnittäkää erityistä huomiota siihen, miten voitte myöhemmin siirtää palvelunne toiselle kumppanille. Teidän täytyy saada yrityksenne tiedot, dokumentaatio, tunnukset ja hallintaoikeudet käyttökelpoisessa muodossa myös yhteistyön päättyessä.

Myös omistajuudet kannattaa kirjata selkeästi. Yrityksellänne pitäisi säilyä hallinta omiin verkkotunnuksiinsa, pilviympäristöihinsä, lisensseihinsä, tietoihinsa ja pääkäyttäjätunnuksiinsa.

Mitä palveluiden käyttöönottoon ja onboarding-projektiin kuuluu?

IT:n ensimmäinen ulkoistaminen tai nykyisen kumppanin vaihtaminen vaatii yritykseltänne aina jonkin verran työtä. Hyvin suunnitellussa käyttöönotossa uuden kumppanini tulisi kantaa kuitenkin päävastuun teknisestä kartoituksesta, dokumentoinnista ja tehtävien koordinoinnista.

Selvittäkää ennen sopimuksen allekirjoittamista, mitä käyttöönotto sisältää, kuinka paljon se maksaa ja mitä yritykseltänne odotetaan. Tunnistakaa samalla työt, jotka laskutetaan erikseen tai siirretään myöhempään kehitysvaiheeseen. Jos käyttöönoton sisältö on kuvattu tarjouksessa vain yhdellä rivillä, tulkinnanvaraa jää todennäköisesti liikaa.

Jos vaihdatte nykyistä IT-kumppanianne, uuden toimijan pitäisi pystyä koordinoimaan tiedonsiirtoa suoraan poistuvan kumppanin kanssa. Teidän tehtäväksenne jää valtuuttaa siirto, tehdä tarvittavat päätökset ja seurata etenemistä.

Tyypillisessä käyttöönotossa käydään läpi hallintatunnukset ja kartoitetaan IT-ympäristö. Lisäksi sovitaan tukikanavat, yhteyshenkilöt, eskalointimalli ja viestintä henkilöstöllenne. Käyttöönotto voidaan tehdä pitkälti yrityksenne nykytilan mukaisena tai siihen voidaan yhdistää välittömiä parannuksia. Molemmissa vaihtoehdoissa on etunsa ja riskinsä.

Nykytilan siirtäminen sellaisenaan voi nopeuttaa muutosta ja vähentää työntekijöillenne näkyviä häiriöitä. Samalla vanhat ongelmat ja puutteet voivat kuitenkin siirtyä uuden kumppanin hoidettaviksi sellaisinaan.

Parannusten tekeminen heti voi olla perusteltua, jos kartoituksessa havaitaan selviä tietoturvariskejä tai hallinnan puutteita. Liian monen muutoksen tekeminen samanaikaisesti voi kuitenkin kasvattaa projektin riskiä ja vaikeuttaa ongelmien syiden selvittämistä.

Usein toimiva malli on se, että kriittiset puutteet korjataan käyttöönoton yhteydessä ja muut kehitystoimet aikataulutetaan erilliseen suunnitelmaan. Tarjoajan pitäisi pystyä perustelemaan, kumpaa mallia se suosittelee yrityksellenne ja miksi.

Varmistakaa myös, mitkä parannukset kuuluvat käyttöönottoprojektiin, mitkä jatkuvaan kuukausipalveluun ja mitkä laskutetaan myöhemmin erillisinä töinä.

Viestikää muutoksesta henkilöstöllenne

Uuden IT-kumppanin käyttöönotto näkyy yleensä myös henkilöstönne arjessa. Tukikanava, yhteystiedot, kirjautumistavat tai laitteiden hallintaan liittyvät käytännöt voivat muuttua.

Viestikää muutoksesta ennen uuden palvelun käynnistymistä. Työntekijöidenne pitäisi tietää, milloin uusi toimintamalli alkaa, mistä apua jatkossa pyydetään ja muuttuuko jokin heidän näkökulmastaan.

Viestinnän kannattaa olla käytännöllistä. Työntekijöidenne ei tarvitse tuntea projektin teknisiä yksityiskohtia, mutta heidän pitää osata toimia ongelmatilanteessa. Jos käyttöönotto edellyttää käyttäjiltä toimenpiteitä, ohjeistakaa ne selkeästi ja riittävän ajoissa.

Hyvä viestintä vähentää epävarmuutta ja tarpeettomia tukipyyntöjä. Samalla se auttaa henkilöstöänne ottamaan uuden toimintamallin käyttöön nopeammin. Osaava IT-kumppani auttaa viestinnän rakentamisessa ja pitäisi olla osa onboarding-prosessia.

Käyttöönoton jälkeinen palvelu ja sen kehittyminen

Kun tekninen käyttöönotto on valmis, yhteistyö ei saisi jäädä pelkäksi tukipyyntöjen käsittelyksi. Sopikaa ensimmäisille kuukausille tavallista tiheämpi seuranta.

Seurantapalavereissa tarkistellaan avoimia asioita, palvelun käyttöä, tukipyyntöjen määrää, henkilöstönne kokemuksia ja käyttöönotossa havaittuja kehitystarpeita. Samalla varmistatte, että palvelun vastuut, yhteyshenkilöt ja eskalointikäytännöt toimivat suunnitellusti.

Alkuvaiheen poikkeamat tai ongelmat eivät välttämättä tarkoita, että olette valinneet väärän kumppanin. Tämä johtuu useasti siitä, että käyttöönottovaihe on ajallisesti melko lyhyt. Uusi kumppani opettelee käyttöönoton jälkeenkin yrityksenne ympäristöä ja toimintapoja, joka voi hetkellisesti näkyä hitautena ja ylimääräisinä kysymyksiä IT-yhteyshenkilöidenne ja päättäjien suuntaan.

Olennaista on, miten avoimesti kumppani viestii tilanteesta ja kuinka järjestelmällisesti se ratkaisee ongelmia. Teidän pitäisi tietää, mitä on tapahtunut, mitä asialle tehdään ja kuka vastaa seuraavista toimenpiteistä.

Arvioikaa kumppanuuden toimivuutta säännöllisesti myös alkuvaiheen jälkeen. Ovatko vaste- ja ratkaisuajat sovitulla tasolla? Saavatko työntekijänne apua ymmärrettävästi? Pysyvätkö kustannukset ennakoitavina? Nostaako kumppani olennaisia kehitystarpeita esiin?

Sopiva IT-kumppani pitää yrityksenne päivittäisen työn sujuvana ja kantaa vastuuta ympäristön hallinnasta sekä kehittämisestä. Kumppanin pitäisi pystyä kertomaan teille ymmärrettävästi, mitä se tekee, miksi se tekee niin ja mitä työ maksaa.

Bitmorella ajattelemme, että toimiva IT-kumppanuus perustuu selkeisiin vastuisiin, läpinäkyvään palveluun ja suunnitelmalliseen kehittämiseen. Yhteistyön hyvä lähtökohta on yrityksenne nykytilan ja tarpeiden kartoitus. Sen perusteella voidaan arvioida, millainen palvelumalli tukee parhaiten henkilöstönne arkea, liiketoimintaanne ja tulevia tarpeitanne.